sunnuntai 21. toukokuuta 2017

POLKUJUOKSUKISOISSA

Eilen juoksin Puijon polut tapahtumassa ensimmäisen polkujuoksukisani, matkana seitsemän kilsaa. Tarjolla oli myös puolikas, mutta minulle riitti tällä kertaa hyvin yksikin kierros. Tällä hetkellä kropassa tuntuu, että jotain on eilen tullut tehtyä :)

Reitistä en oikeastaan tiennyt etukäteen kuin sen, että se päättyy lasketturinteen kipuamiseen. Toki Puijolla kun juostaan niin mäkiä uskalsin odottaa. Ja kyllähän niitä mäkiä riittikin. Onneksi laskuakin oli, koska huh huh niitä nousuja! Heti ensimmäisessä pitkässä nousussa olisi melkein tehnyt mieli heittää kävelyksi, mutta tsemppasin vielä, kun kisassa kerta oltiin. Polut olivat vielä osittain jäässä ja järjestäjän suosituksesta juoksinkin nastoilla. Paljon oli myös juurakkoa ja kiviä, joten paljon en ehtinyt maisemia ihailemaan, kun piti keskittyä siihen mihin astuu. Kävi kuitenkin mielessä, että reitti olisi varmasti kiva treenireitti, kun nousut malttaisi kävellä ja muutenkin hieman katsella ympärilleen.

Vaikka reitti ei helppo ollutkaan, niin lopulta tuntui, että kisa meni nopeasti. Ehkä se siksi tuntui menevän nopeasti, koska osasta matkasta en muista mitään. Ehkäpä metsä teki siis tehtävänsä ja olen ollut ajattelematta mitään :) Reilun kahden, neljän ja kuuden kilsan jälkeen muistan kuitenkin vilkaisseeni kelloa ja yllätyin aina, että oltiinkin jo niin pitkällä. Koko matkan juoksin yhden naiskaksikon takana ja yritin, että en jäisi heistä liikaa. Olen pitänyt itseäni aina huonona ylämäissä, mutta tällä kertaa jäin edessä olevista muuten, mutta ylämäissä sain aina matkaa kurottua kiinni. Lopulta kun lasketturinteen nousu koitti, pääsin vielä edessä juoksevien ohitse. Tuota nousua ei tosin kyllä enää juostu, vaan yritettiin vain kivuta maaliin. Maalissa olin ajassa 46:54. Kisan keskisyke oli 180 ja maksimi 192. Sijoitus 9/33 oli kiva yllätys, koska jotenkin luulin koko ajan juoksevani viimeisten joukossa. Ei minusta ehkä polkujuoksijaa tullut vieläkään, mutta kivaa vaihtelua tämä oli asfaltilla juostaviin kisoihin.


Vaikka viimeinen nousu voimille kävikin, niin pian maaliin tulon jälkeen olo olikin taas ihan freesi. Tällä hetkellä ei kuitenkaan enää ihan niin kepeä, koska jalat ovat aika tukossa. Kävin äsken pienellä vaunulenkillä ja eilinen juoksu tuntuu nyt ihan nilkkoja myöten. Ensi torstaina olisi tarkoitus juosta kympin kisa, joten nyt vain toivotaan pikaista palautumista.

6 kommenttia:

  1. Hieno kokemus varmasti tuokin kisa, onnea! Mustakin on hauska lähteä nollaamaan päätä aina välillä toisenlaisiin maastoihin kuin tavallisesti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kyllä oli hieno kokemus tämäkin :)
      Välillä on tosiaan kiva kokeilla hieman erilaisia kisoja ja maastoja.

      Poista
  2. Rankalta vaikutti! :D Metsässä joutuu tosiaan ihan eri tavalla keskittymään juoksemiseen. Hieno juoksu, onnea ja pikaista palautumista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä se rankkaa oli ja jaloissa tuntuu edelleen, että hieman erilainen oli maasto ja reitti kuin tavallisesti :)

      Poista
  3. Jee, hyvä PIia! Upea polkujuoksudebyytti! Sun ois pitänyt lähtee kans pidemmälle matkalle, niin olisi voinut nauttia :) Kolme kertaa kun kiersi reittiä, niin muistaa jopa reitin varsin hyvin :D Tsemppiä palautumiseen ja kympin kisaan! Kymppi taitaa jäädä nyt väliin, pitää vähän välillä kunnolla palautella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis apua nämä jalat, juoksenkohan minäkään kymppiä torstaina!! Vielä on reidet ainakin siinä kunnossa, että tänään piti jättää juoksut väliin. Onneks vielä muutama päivä aikaa palautua :)

      Poista