perjantai 31. lokakuuta 2014

VIIKON PITKIS JA LOKAKUUN TREENIT

Tänään olen ollut vapaalla, joten olen kerennyt jo tehdä päivän lenkin suosikkitreeniaikaani aamupäivällä. Viikonlopun olen reissussa, joten tänään päätin juosta viikon pitkän lenkin. Reidet kipeytyivät taas keskiviikon salitreenistä, joten hieman tukkoisilta ne vielä tänäänkin tuntuivat. Parempi ajankohta lenkille olisi ollut vasta lauantaina tai sunnuntaina, mutta juoksemaan teki jo mieli, joten en malttanut olla lähtemättä. Ilman viikonloppureissua, olisin tänään pitänyt lepopäivän ja juossut pitkän lenkin vasta myöhemmin. Nyt edessä on kuitenkin pari lepopäivää, joten eiköhän jalat tästä kerkeä taas palautumaan ennen ensi viikon juoksuja.

Pitkä lenkkini on minimissään puolitoista tuntia ja se saikin tänään riittää. Puolentoista tunnin lenkille tuli rauhallisella vauhdilla mittaa 15,7 km. Tukkoisista jaloista huolimatta, lenkki sujui melko leppoisasti. Pakko mainita sää erikseen, koska se oli aamulla aivan mainio, pari astetta plussaa ja aurinko paistoi :) Nyt kannattaa nauttia ulkoilukeleistä, kun ne on vielä näin hyvät.


Lokakuun viimeistä päivää viedään, joten on hyvä katsoa vähän taaksepäin miten kuukausi sujui. Lokakuuhun mahtui kaksi puolimaratonia. Ennen alkukuusta ollutta Pieksämäen puolikasta, jännitin hieman sitä, missä kunnossa jalat ovat. Hieman olin ahnehtinut treenien suhteen maratonin jälkeen, joten palautuminen vei ehkä hieman enemmän aikaa. Puolikas sujui lopulta kuitenkin hyvin ja olin tyytyväinen uuteen ennätykseen. Kisan jälkeen aloin vielä selata kisakalentereita, koska juoksuintoa tuntui vielä vaan riittävän ja aika tuntui liian pitkältä kevään kisoihin. Pian alkoi kuitenkin tuntua siltä, että on kiva välillä tehdä muutakin kuin juosta. Salilla ja koriksessa on ollut kiva käydä ja ne ovat tuoneet hyvää vaihtelua juoksutreeneihin. Juoksutreenien suhteen lokakuu olikin rennompi, mutta sali ja koris aiheuttivat sen, että kroppa on välillä tuntunut aika tukkoiselta. Viime viikolla juoksin sitten kuun toisen puolikkaan ja uutta siinä oli siis se, että se juostiin pääosin maastossa. Reitti oli rankka ja tyydytti hyvin kisainnostusta. Tosin joulukuussa saatan vielä juosta yhden puolikkaan :) Kokonaisuudessaan lokakuun treenit sujui hyvin ja vaikka nyt tekee mieli tehdä muutakin kuin juosta, niin ei juoksuinnostus tunnu näköjään talveakaan kohden vähenevän :)

Nyt on lähdettävä lenkittämään koira, hyvää viikonloppua kaikille!

tiistai 28. lokakuuta 2014

TREENIVIIKKOKATSAUS VKO 43


Edellisviikon treenit sujuivat kokonaisuudessaan hyvin. Maanantain lepopäivän jälkeen juoksin tiistaina vauhtikestävyyslenkin. Lenkki sujui vauhdikkaasti eikä vauhdin ylläpito ollut vaikeaa. Keskiviikkona vuorossa oli salia ja sen jälkeen tunnin korisvuoro. Koriksesta meni hieman jalat kipeiksi, joten torstaina hölkkäilin koiran kanssa metsässä vain kevyen puolituntisen.

Etenkin säären ulkosyrjä kipeytyi keskiviikon peleistä, joten päätin olla lähtemättä enää kunnon lenkille ennen sunnuntain kisaa. Perjantaina juoksin siis taas vain kevyen palauttelulenkin ja yritin venytellä jalat huolellisesti. Tosin säären ulkosyrjän venyttäminen osoittautui melko vaikeaksi. Hieman kankeasti juoksu perjantaina kulki, lyhyydestä ja hitaasta vauhdista huolimatta. Aina ei vaan kulje ja tämä oli nyt sellainen päivä. Vielä lauantaina jalan lihakset tuntuivat hieman tukkoisilta, mutta onneksi palautuivat sunnuntain kisaan. Sunnuntaina oli siis vuorossa ensimmäinen maastossa juostu puolimaraton. Kisa oli rankka, mutta hyvät fiilikset siitä jäi :)

Miten sinun viime viikon treenit sujui?


  • ma: Lepo
  • ti: VK 44 min, 9,3 km, 4:46/km, syke 177 + kilsan verkat
  • ke:  sali 45 min + koris 1h
  • to: 30 min palauttelu koiran kanssa
  • pe: PK palauttava 35 min, 6,2 km, 5:42/km
  • la: Lepo
  • su: Puolimaraton maastossa 1:48:19, 5:08/km, syke 182

  • Eilen törmäsin vahingossa muutamaan uneen ja urheiluun liittyvään juttuun, joten nämä tiedoksi muillekin:

    sunnuntai 26. lokakuuta 2014

    PUOLIMARATON MAASTOSSA

    Tänään on taas koettu juoksun iloa ja tuskaa puolimaratonilla :) Aiemmat puolikkaat olen juossut pääosin asfaltilla, mutta tämä kisa juostiin pääosin latupohjilla ja poluilla. Kisa käytiin Kuopiossa Neulamäessä. Reitistä en ennen kisaa tiennyt muuta kuin, että sama kierros juostaan viiteen kertaan. Tämä oli varmaan ihan hyvä, koska reitti osoittautui yllättävän raskaaksi.


    Kisalle en ollut asettanut mitään aikatavoitetta, koska en tiennyt millainen reitti on ja tiesin sen vievän enemmän aikaa kuin asfaltilla juostu puolikas. Ajattelin kuitenkin, että vedän kisan reippaana vauhtikestävyystreeninä enkä viikonlopun pitkänä kevyenä lenkkinä. 

    Koska mikään ennätysjuoksu ei ollut kyseessä, eikä aikatavoitetta ollut, päätin olla kyttäämättä mittaria juoksun aikana. Tavoitteena oli nauttia hieman erilaisesta kisasta ja ympäristöstä. No, ekalla kierroksella tuli selväksi, että ei tämä mitään nautinnollista tulisi olemaan. Reitti yllätti mäkisyydellään ja toi mieleen loppukesän kisan, jolloin meinasi usko loppua kun ylämäet vain seurasivat toisiaan. Turhan vauhdikkaasti lähdin ekalle kierrokselle ja vaikka keskivauhti ensimmäisen kierroksen lopussa oli vain 4:55/km, oli juoksu tuntunut paljon rankemmalta. Hirvitti ajatus siitä, että vielä neljä samanlaista kierrosta!!

























    Toinen kierros tuntui myös rankalta, mutta kolmannella kierroksella olisin voinut tuulettaa, kun ennen kääntymistä pitkospuille ei ollutkaan enää ylämäkeä niin kuin olin muistellut. Pitkospuut näyttivät liukkailta edellispäivän sateiden vuoksi, joten ne piti yrittää sipsutella varovasti. Toki reitillä oli myös alamäkiä, joiden aikana sai hieman kerättyä voimia ennen seuraavaa ylämäkeä. Muutama alamäki oli melko jyrkkä ja niissä sai muistutusta siitä, miksi keskivartalon treenaaminen on juoksijalle niin tärkeää. Yritin alamäissä myös muistutella itselleni, että älä harpo eteenpäin vaan juokse lyhyellä lantion alle tulevalla askeleella. 

    Kisavaatetus osui melko hyvin kohdilleen. Lähtöä odotellessa oli kylmä, mutta melko pian kisassa lämpeni. Parilla ensimmäisellä kierroksella tuntui, että on ehkä liikaa päällä. Aukeilla paikoilla kuitenkin tuuli sen verran, että talvitrikootkaan ei tuntuneet enää yhtään liioittelulta. 

    Neljännellä ja viidennellä kierroksella uskottelin itselleni, että kohta tämä loppuu. Aloin laskea alun ylämäkiä ja tiesin, että kun niistä selviää niin sitten loppumatka on pääosin tasaista. Kerran vilkaisin mittaria ylämäessä ja vauhti näytti 7 min/km. En kyllä ihmettele, mäet kävivät niin voimille, että melkein olisi mieli tehnyt ruveta kävelemään. Välillä kävi taas mielessä, että pakko tässä on sisukkuus ja periksiantamattomuus kehittyä, kun painaa menemään vaikka välillä tuntuu tuskaiselta. Ylämäkiä lukuunottamatta juoksu kulki kuitenkin hyvin eikä jalatkaan ottaneet ylämäistä liikaa itseensä. Viimeisellä kierroksella vilkaisin ensimmäistä kertaa kokonaisaikaa. Maaliin oli noin kilsa ja ilman loppukiriä pääsisin maaliin alle 1:50. Hieman ihmettelin, että aika olisi noinkin hyvä. Lopulta kello pysähtyi aikaa 1:48:20. Keskivauhdiksi tuli 5:08/km ja keskisykkeeksi 182. Maksimisyke oli 200, joten hieman siinä on tosiaan saanut puskea mäkiä menemään!! Maalissa olo oli taas iloinen ja onnellinen. Hieman piti ensin nojailla polviin, mutta mitenkään erityisen väsyneeltä olo ei tuntunut.


    Hieman on edellisen puolikkaan jälkeen tuntunut, että paras terä juoksusta on jo kadonnut. Tarkoitus on ollut juosta hieman vähemmän, joten ei tämä tosin yllätyksenä ole tullut. Tästä kisasta jäi kuitenkin hyvät fiilikset, eikä se kunto taida sieltä hetkessä pudota, vaikka hieman vähemmän juoksisikin. Tästä on hyvä fiilis lähteä taas uuteen viikkoon :)

    lauantai 25. lokakuuta 2014

    PARHAAT TREENIAJAT

    Törmäsin eilen tähän kirjoitukseen, jossa aiheena oli miksi salitreeni ei suju töiden jälkeen. Jäin pohtimaan, mikä minut saa liikkeelle töiden jälkeen. Teen säännöllistä kahdeksasta neljään työpäivää ja liikun arkena pääsääntöisesti heti töiden jälkeen. Jotta pääsen heti lenkille, on hieman mietittävä mitä työpäivän aika syö ettei ole nälkä jo töistä lähtiessä. Minulle on sopinut se, että kahden aikoihin syön töissä välipalan. Tästä saan sen verran energiaa, että lenkin pystyy heittämään heti töiden jälkeen. Kotona vaihdan heti vaatteet ja lähden ulos saman tien. Hieman voin olla kaavoihin kangistunut, mutta minulla tämä sopii eikä lenkille lähtemistä tarvitse erikseen miettiä, kun siitä on jo tullut niin tapa. Minulle lähteminen olisi paljon vaikeampaa, jos jäisin kotiin ja yrittäisin lenkille vasta myöhemmin. Mieluummin lepäilen vasta lenkin jälkeen. Sisällä vietetyn työpäivän jälkeen kaipaan jo raikasta ulkoilmaa, joten se myös edesauttaa ulos lähtemistä.

    Viikonloppuisin treenaan yleensä aamupäivisin ja viikonlopun treenit sujuvatkin yleensä parhaiten. Olen enemmän aamu kuin iltaihminen, joten treenitkin sujuvat luonnollisesti paremmin aikaisin kuin myöhään. Juoksu on kyllä siitäkin hyvä harrastus, että sitä voi tehdä mihin aikaan vaan. Olen niin tottunut tähän aikatauluttomuuteen treenien suhteen, että hieman vaikeaa on aina lähteä treeneihin, joita joutuisi töiden jälkeen odottelemaan.

    Tottakai motivaatio, tavoitteet ja moni muukin asia vaikuttaa haluun lähteä lenkille. Töiden jälkeen treeneihin lähtemistä kuitenkin yksinkertaisuudessaan edesauttaa paljon se, että olen etukäteen miettinyt minä päivinä treenaan ja että olen syönyt riittävästi, jotta energiaa riittää treeneihin. Lisäksi, kun juoksukamat muistaisi laittaa valmiiksi odottamaan, niin lähteminen helpottuisi entisestään.


    Välillä lenkillä voi pysähtyä huilaamaan :)

    torstai 23. lokakuuta 2014

    SALIA JA KORISTA

    Eilinen sisälsi urheilun suhteen vaihteeksi muuta kuin juoksua. Salilla kerkesin treenata keskivartaloa ja yläkroppaa kolme varttia, kunnes piti kiirehtiä jo korisvuorolle. Salitreeni maistuu näin pitkän tauon jälkeen ja pidempäänkin olisin salilla viihtynyt. Koriksessakin oli niin hauskaa, että välillä ei meinannut pelistä tulla mitään :)

    Pelit käy kyllä yllättävän paljon voimille ja tuntuvat enemmän vk kuin pk-treeneiltä. Koriksesta saa myös hieman eri paikat kipeiksi kuin juoksusta. Tällä kertaa pelit tuntuvat etenkin säären ulkosyrjällä. Erilainen treenialusta ja erilaiset harvemmin käytetyt kengät varmaan aiheuttavat myös sen, että jalat kipeytyvät hieman eri paikoista. Kengistä puheen ollen, kun viime vuonna etsin uusia koristossuja, oli alla olevat ainoat varrelliset kengät, jotka löysin. Yli kymmeneen vuoteen en ollut koriskenkiä ostanut, joten hieman tuli yllätyksenä, että Asics valmistaa näitäkin. Juoksukengissä olen tottunut kevyisiin ja "siroihin" kenkiin, joten hieman nämä tuntuvat kuin olisi jotkin isot monot jaloissa, mutta kyllä nämä peleissä ovat toimineet hyvin.


    tiistai 21. lokakuuta 2014

    ONNISTUNUT TREENI

    Tänään oli kiva juosta :) Tunnelmaan vaikutti se, että tällä kertaa ei paleltanut niin kuin sunnuntain lenkillä. Otin käyttöön jo talvitrikoot ja vaihdoin hanskat paksumpiin, joten nyt alkoi tarjeta. Pakkasta oli pari astetta, mutta tuuli sai kelin tuntumaan paljon kylmemmältä. Vaatetta ei ollut yhtään liikaa, joten voi olla, että tavalliset trikoot on jo laitettava odottamaan kevättä.

    Päätin juosta vauhtikestävyystreenin ja oikeastaan odottelin taas koko päivän, että pääsisin jo juoksemaan ja kokeilemaan miten juoksu tänään kulkee :) Alkuun lämmittelin kilsan verran ja sitten juoksin noin 45 minuuttia reippaasti. Tavoitteena oli pitää vauhti alle 5min/km ja tämä onnistuikin hyvin. Juoksu kulki ja vauhti pysyi tasaisena. Lopussa lenkki alkoi jo hieman käymään voimille, mutta liikaa vauhdin eteen ei joutunut tekemään töitä. Välillä vilkaisin mittarista, että vauhti pysyy tavoitteessa, mutta sen tarkemmin en vauhtia lenkin aikana seuraillut. Lopulta keskivauhti oli 4:46/km ja matkaa vk-osuudelle kertyi 9,3 km. Loppuun hölkkäilin vajaan kilsan. Kun hölkkäilin mäkeä alas, huomasin ettei etureidet ole vieläkään palautuneet viime torstain salitreenistä! Viime viikolla juoksin vielä tavallista vähemmän, joten ei reidet ole siitäkään voineet kipeytyä. Luulin aloittaneeni jalkatreenit kevyesti, enkä arvannut, että reidet näin paljon ottaisivat nokkiinsa muutamista hassuista kyykyistä. Ehkä ei tarvitse paljon miettiä, mitä sitä tulisi tässä talvikauden aikana kehittää.. Huomenna on kuitenkin vielä salilla jätettävä kyykyt tekemättä ja keskityttävä vain yläkropan ja keskivartalon kiusaamiseen.

    Kaiken kaikkiaan kuitenkin kiva lenkki ja kiva syksyinen sää. Kyllä näistä syksyn lenkeistäkin taitaa selvitä, kunhan löytää oikeat varusteet :)







    sunnuntai 19. lokakuuta 2014

    TREENIVIIKKOKATSAUS VKO 42

    Tämän viikon treenit aloitin maanantaina kevyellä peruskestävyyslenkillä. Lenkille tuli mittaa reilut 9 km ja juoksu oli kevyttä ja vaivatonta. Sunnuntain salista sain vatsat ja yläkropan aika kipeiksi, mutta juostessa tästä ei ollut liikaa haittaa. Tiistaina päädyin kuitenkin lepopäivään, koska kroppa oli vieläkin niin jumissa. Keskiviikkona otin pitkästä aikaa juoksukamat mukaan töihin ja juoksin työpäivän päätteeksi kotia. Ensimmäinen vauhtikestävyyslenkki puolikkaan jälkeen sujui ihan hyvin.

    Torstaina kävin salilla ja oli taas kivaa :) Tällä kertaa uskaltauduin jo hieman treenaamaan jalkojakin. Kisakauden päättymisessä on se hyvä puoli, että ei tarvitse stressata siitä, onko jalat palautuneet seuraavaan treeniin tai kisaan eikä muutenkaan suunnitella viikon treenejä niin tarkkaan. Vielä viime viikolla vähän surkuttelin kisoja loppumista, mutta nyt tuntuu oikeastaan vaan kivalta, että pääsee välillä tekemään muutakin kuin juoksemaan.

    Perjantai aamuna reisissä oli vasta pientä tuntumaa edellispäivän kyykyistä, mutta iltapäivää kohden reidet kipeytyivät entisestään. Kunnon juoksulenkille en siis lähtenyt, vaan kävin koiran kanssa metsässä kevyehköllä lenkillä. Välillä käveltiin, välillä juostiin ja välillä spurttailin yrittäen pysyä koiran perässä siinä tietenkään onnistumatta :) Vaikka kisoihin valmistautuessa treenaan tunnollisesti ohjelmaa seuraten, niin suosittelen jokaiselle myös välillä rentoa lenkkeilyä ilman mittaria ja suunnitelmia. Koira on myös hyvää lenkkiseuraa. Se hyppii, pomppii ja kirmailee metsässä niin onnessaan, että pakostakin siinä tulee hyvälle tuulelle :)


    Lauantaina reidet olivat entistä kipeämmät, joten päätin tyytyä pelkkään hyötyliikuntaan. Päivä sisälsi parisen tuntia haravointia ja pari kävelylenkkiä koiran kanssa. Aika nollasta on jalkojen osalta salitreenit aloitettava, kun keppijumpastakin sain ne näin jumiin.

    Tänään suuntasin sitten rauhalliselle pitkälle lenkille. Mittari oli lähtenyt vahingossa miehen mukaan viikonloppureissulle, joten tarkempia tietoja en lenkistä saanut. Juoksin puolitoista tuntia ja muistelin, että reitti olisi noin 16 km. Hirveästi ei lenkillä naurattanut, loppua kohden tuli jo kylmä ja toivoin pääseväni äkkiä kotia. Sää ei siis tosiaankaan tänään suosinut, koko lenkin ajan satoi vettä ja aukeilla paikoilla tuuli turhan kylmästi. Pientä kivaa ensimakua talvilenkkeilystä.

  • ma: PK 53 min,  9,24 km, 5:43/km
  • ti: Lepo
  • ke:  VK 42 min, 8,6 km, 4:53/km + 1km verkka
  • to: Sali
  • pe: 1h kävely/hölkkälenkki
  • la:  Lepo
  • su: PK pitkä, 90 min, n. 16 km

  • torstai 16. lokakuuta 2014

    ENSIMMÄINEN VK-TREENI PUOLIKKAAN JÄLKEEN

    Eilen juoksin ensimmäisen vauhtikestävyyslenkin puolikkaan jälkeen. Vaihtelun vuoksi otin pitkästä aikaa juoksukamat mukaan töihin ja juoksin töistä kotiin. Alkuun lämmittelin kilsan verran ja sitten aloitin varsinaisen treenin. Vk-osuudelle tuli mittaa 8,6 km ja vauhti oli 4:53/km. Jalat tuntuivat palautuneilta eikä vauhdin ylläpitäminenkään ollut mitenkään vaikeaa. Hieman hämmästelin kuitenkin sitä, että keuhkoissa tuntui hieman oudolta. Joskus kovilla pakkasilla juoksu käy keuhkoihin, mutta ei siellä eilen nyt vielä niin kylmä ollut. Hieman viileä keli oli, mutta vaihteeksi sai onneksi nauttia auringon paisteesta :) Kotiin päästyä lisäsin vaatetta ja loppuverryttelyksi kävelin koiran kanssa reippaan lenkin.


























    Tänään kävin salilla. Saa nähdä pystyykö huomenna vielä juoksemaan :)

    sunnuntai 12. lokakuuta 2014

    PALAUTTELUVIIKKO

    Tämän puolimaratonin jälkeisen viikon treenailin kevyesti. Maanantai oli täysin lepopäivä, tiistaina ja keskiviikkona tein koiran kanssa kävelylenkit. Torstaina teki jo mieli juoksemaan, joten kävin kevyesti hölköttelemässä noin kolme varttia 5:51/km vauhdilla. Mitenkään loistavasti juoksu ei kulkenut ja jalat tuntuivat tasaisen väsyneiltä. Aiempien puolikkaiden jälkeen etenkin etureidet ovat olleet kipeät. Tällä kertaa kisasta ei onneksi aiheutunut minkäänlaista lihaskipua, jalat vain ovat tuntuneet hieman väsyneiltä. Perjantaina pidin lepopäivän ja lauantaina kävin taas hölköttelemässä kevyesti. Lauantain lenkille tuli mittaa 9,3 km ja vauhti oli 5:38/km. Juoksu tuntui kevyeltä ja jalat palautuneilta. Tänään halusin antaa jaloille vielä lepopäivän, joten suuntasin pitkästä aikaa salille. Jalkoja en treenannut vaan keskityin yläkroppaan ja keskivartaloon.



    Ensimmäinen viikko puolikkaan jälkeen meni siis kevyesti. Nyt kun kunnon kisat on kisailtu, aion tämän loppukuun ottaa tavallista rennommin. Viimeinen kuukausi kävi hieman voimille, joten nyt yritän palautella kunnolla. Juoksen lähinnä fiiliksen mukaan ilman sen tarkempaa ohjelmaa. Pitää kyllä myöntää, että alkuviikosta löysin itseni selaamasta juoksukalentereita, josko tästä läheltä olisi vielä jotkut kisat löytynyt, edes jokin kympin kisa :) Vaikka sitä hieman jo kaipasi kevyempää treenijaksoa, niin onnistuneet kisat taisivat vain lisätä juoksuinnostusta. Hieman olisi tehnyt mieli vielä yrittää jotain ennätystä.

    26.10. osallistun polkujuoksutapahtumaan, jossa on mahdollista juosta puolimaraton. Mikään ennätys juoksu tämä ei tietenkään ole, mutta hyvän treenin siitä varmasti saa ja pääsee ehkä hieman kisafiilikseen.

    Miten muut kisailijat, joko odotit/odotat kisakauden päättymistä? Vai vieläkö olisi tehnyt mieli kisata, tuntuuko, että kevään kisoja saa odottaa aivan liian kauan?

    keskiviikko 8. lokakuuta 2014

    KISAVIIKON TREENIT

    Sunnuntaina juoksin siis puolimaratonin, joten sen alkuviikon treenailin vain kevyesti. Edeltävän viikon treenit olivat jo sujuneet aiempaa viikkoa paremmin, jalat tuntuivat hyviltä ja juoksu kulki hyvin. Maanantain lepopäivän jälkeen kävin tiistaina juoksemassa reippaalla vauhdilla reilun kolmen vartin lenkin. Lenkille tuli mittaa 9 km ja keksivauhti oli 5:11/km. Juoksu ja vauhti tuntui hyvältä. 5:05-5:15/km vauhti on sellainen mitä on kiva juosta. Vauhti tuntuu jo juoksulta, mutta ei kuitenkaan vaadi liikaa ponnisteluja. Ilman mittarin tuijottelua ja kunkin lenkin tavoitevauhtia, vauhtini lenkeillä asettuisi varmaan suurinpiirtein tuohon haarukkaan.

    Torstaina kävin testaamassa kisan tavoitevauhtia lyhkäsellä lenkillä. Aluksi juoksin vk-vauhdilla noin 20 minuuttia ja loppuun hölkkäilin kymmenisen minuuttia. Parempi olisi ollut jättää koko lenkki välistä, juoksu ei kulkenutkaan enää ollenkaan ja jalat tuntuivat raskailta. Lenkki latisti fiiliksiä sunnuntain kisan suhteen ja pelkäsin, että jalat tuntuisivat yhtä huonoilta itse kisassa.

    Torstain huonosta lenkistä pelästyneenä, päätin ottaa perjantain ja lauantain ihan levon kannalta. Kisaviikko sisälsi siis puolimaratonin lisäksi kaksi juoksulenkkiä ja lisäksi vain kevyttä koiran lenkitystä.



    Maratonin ja puolimaratonin väliin jäi kuukausi aikaa. Neljä viikkoa näköjään riittää siihen, että molemmissa kisoissa voi päästä hyviin tuloksiin. Nyt tekisin sen toisin, että pyrkisin kuuntelemaan kropan ja jalkojen palautumista paremmin. Ensimmäisellä viikolla maratonin jälkeen en juossut, mutta  kunnon treenit aloitin jo toisella viikolla. Tämä oli liian pian tai ainakin treenejä oli toisella viikolla aivan liikaa. Onneksi kolmannella viikolla juoksu alkoi jo kulkea ja kisaan lähtiessä jalat tuntuivat melko palautuneilta.

    maanantai 6. lokakuuta 2014

    PUOLIMARATON 5.10.2014

    Hieman jännityksellä odotettu puolimaraton on nyt juostu. Osmon superhölkkä Maraton tapahtuma juostiin siis Pieksämäellä 5.10.2014. Kisaan pyrin lähtemään rennosti sillä fiiliksellä, että jos ennätys ei nyt synny, niin yritetään sitä sitten ensi vuonna uudestaan. Yllätyin itsekin miten rennosti vielä viikolla pystyin kisaan suhtautumaan, mutta jännitys iski sitten kuitenkin kisapaikalla. Tiesin, että kunto on parempi kuin keväällä ja ennätykseen on hyvät mahdollisuudet, mutta viimeinen kuukausi oli kuitenkin juoksun suhteen sujunut melko vaihtelevasti, joten ihan varma en ollut mikä päivän kunto etenkin jalkojen osalta olisi.


    Keli oli tosi kylmä. Ennen lähtöä hölköttelin hieman ja yritin lämmitellä. Yritin kääntää jännityksen siihen ajatukseen, että on mielenkiintoista nähdä mihin aikaan tällä kunnolla ja näillä jaloilla pääsee.



    Pian päästinkin jo onneksi matkaan. Ensimmäiset kilsat meni, niin kuin kisoissa aina, tavoitevauhtia kovempaa noin 4:30/km. Tavoitteeni oli juosta kisa 4:40-4:45/km vauhtia, joten aloin hieman hidastaa vauhtia. Ensimmäiset kahdeksan kilsaa oli jotenkin vaikeat, juoksu tuntui jotenkin väkinäiseltä enkä päässyt vielä hyvään juoksufiilikseen. Pelkäsin, että mitenkähän tässä käy, onkohan vauhti liian kova. Positiivista kuitenkin oli, että jalat tuntuivat palautuneilta, joten siitä ei kisatulos jäisi kiinni. Onneksi kahdeksan kilsan jälkeen tuli sellainen parin kilsan pätkä, jolloin juoksu rupesi kulkemaan ja sain itseluottamusta loppumatkaa ajatellen.

    Kisassa juostiin sama kierros kahteen kertaa. Ensimmäisellä kierroksella auttoi se, että juoksin koko matkan yhden tytön perässä. Voi olla, että muuten vauhtini olisi alussa ollut hitaampaa. Ensimmäinen kierros meni 4:41/km vauhdilla eli suunnitelmien mukaan alle 50 minuutin.



    Toiselle kierrokselle lähtiessä edellä juossut kiristi vauhtia, joten sain sen kierroksen juosta yksin ilman kiriapua. Reitti kulki välillä hiekkatiellä metsässä ja oli hieman outoa juosta siellä yksin hiljaisuudessa, ilman että näki ketään. Kelloa oli vilkuiltava vähän väliä, ettei vauhti pääsisi hidastumaan liikaa. On nämä kisat kyllä fyysisen suorituksen lisäksi melkoista henkistä taistelua. Kun juoksu tuntui raskaalta, kerkesin kisan aikana taas ajatella, että on tämä hirveätä. Melkoista psyykkausta saa kisan aikana tehdä, että jaksaa painaa loppuun asti. Edellisistä kisoista nämä kisat poikkesivat siinä, että juoksu sujui hyvin vaihtelevasti. Välillä tuntui, että juoksu kulkee ja välillä taas pelotti, että jaksanko maaliin asti.

    Välillä laskeskelin, että millä keksivauhdilla pääsisin mihinkin loppuaikaan. Pikkuhiljaa aloin uskoa siihen, että ei vauhti enää niin paljon voi laskea, ettei ennätys syntyisi. Vauhti pysyikin melko tasaisena koko kisan ajan eikä lopussakaan tullut mitään hirveää hyytymistä. Salaa olin elätellyt toivetta 1:40 alituksesta ja viimeisillä kilsoilla aloin jo hieman uskoa senkin toteutuvan. Jotenkin sitä aina pelkää, että jotain sattuu vielä loppumatkalla, joten yhtään en uskaltanut vielä tuuletella. Viimeisellä kilsalla kuulin, jonkun askeleet takaa, joten siitä lähti vielä kunnon loppukiri. Parilla viimeisellä kilsalla olisi kyllä hyvä, jos olisi kiriapua, siinä saisi itsestään vielä enemmän irti.

    Maalissa olin sellaiseen aikaan, johon en vielä pari vuotta sitten olisi koskaan uskonut pystyväni. Lopulta aika siis 1:39:10 ja sijoitus kolmas! Aika huippua! Vaikka kisa välillä rankalta tuntuikin niin päällimmäiseksi jäi kuitenkin sellaiset fiilikset, että kyllä tästä on vielä mahdollista hieman parantaa. Tosin nyt yritän nauttia tästä saavutuksesta, enkä mietikään seuraavia kisoja. Ajan parantaminen saa jäädä ensi vuoden tavoitteeksi. On se juoksu vaan hienoa!

    torstai 2. lokakuuta 2014

    URHEILUTAUSTANI

    Kommenteista sain idean hieman valottaa omaa urheilutaustaani. Urheilu on aina ollut osa elämääni ja kun ala-asteen toisella luokalla aloitin koriksen, en muista, että sen jälkeen olisin ollut pidempiä aikoja urheilematta. Korista pelasin noin kymmenisen vuotta eli lähes lukion loppuun saakka. Tykkäsin pelistä tosi paljon ja jollei joukkueemme olisi hajonnut, olisin varmasti vielä jatkanut pelaamista. Nyt olen käynyt muutamia kertoja pelailemassa, enkä muistanutkaan miten rankkaa koris on. Pitkän tauon jälkeen kun käy pelaamassa, on seuraavina päivinä ihan rikki. 

    Kun koripalloilu jäi, aloin lenkkeilemään ja käymään salilla. Välillä juoksin enemmän ja välillä taas sali kiinnosti enemmän, mutta tällä yhdistelmällä jatkoin useamman vuoden. Välillä olen kokeillut mm. kuntonyrkkeilyä ja erilaisia ryhmäliikuntatunteja, mutta en ole niistä koskaan oikein hirveästi innostunut. Olen aina kokenut juoksun kaikista tehokkaimmaksi ja juoksussa on treenin lisäksi aina ollut tärkeää se, että saa olla ulkona ja nauttia ympäröivästä luonnosta. Vuonna 2003 osallistuin ensimmäiselle puolimaratonille ja juoksin sen aikaan 1:52. Muutama vuosi myöhemmin osallistuin toistamiseen puolikkaalle, mutta se päättyi noin puolisen kilsaa ennen maalia nestehukkaan. En tiedä jäikö tästä jokin kammo kisoja kohtaan, koska monta vuotta kerkesi vierähtää ennen kuin ajattelinkaan kisoja. Hölkkäily ja salilla käynti jatkui kisojen jälkeen ilman sen kummempia tavoitteita. Liikuin sen verran, että kunto oli varmasti ihan hyvä, mutta juoksukunto tuskin kehittyi mihinkään moneen vuoteen. 

    Pikkuhiljaa hölkkäily alkoi muuttua juoksemiseksi, kun joulukuussa 2012 osallistuin paikallisen juoksuseuran järjestämään noin yhdeksän kuukautta kestävään juoksukouluun. Pitkästä aikaa tai liekö ensimmäistä kertaa juoksulle tuli asetettua jonkinlainen tavoite. Tavoitteeni oli juosta juoksukoulun aikana puolikas alle kahden tunnin. Toukokuussa 2013 osallistuin sitten puolikkaalle ja se meni aikaan 1:51:44. Muistan kuinka tyytyväinen tuolloin olin ja aika oli mielestäni melko hyvä :) Samana keväänä osallistuin myös kympin kisaan ja aikani siinä oli 49:20. Siihenkin olin tosi tyytyväinen, ajattelin että kymppi alle 50 min, että huh huh, miten hyvä ;) Viime vuoden päätavoite oli syksyllä Kuopio maratonilla puolikas, mutta ikäväkseni olin monen viikon flunssassa ja kisat jäivät välistä. Silloin kyllä harmitti ja melkein tuhersin itkua, kun näin kisan valmisteluja kauppareissulla. Juoksun lisääntyessä salilla käynti jäi kokonaan ja viimeiset vajaat pari vuotta treenaaminen on siis keskittynyt juoksuun.



    Kovin pitkään en ole juoksua siis tavoitteellisesti harrastanut ja kisojakin on takana aika vähän. Juoksukouluja voin oman kokemukseni pohjalta suositella jokaiselle. Minulle se toi hurjasti lisää motivaatiota treenaamiseen ja juokseminen alkoi kiinnostaa ihan uudella tavalla. Viime vuosi meni ehkä vielä vähän totutellessa lisääntyneeseen juoksuun, mutta tänä vuonna juoksuinto on kasvanut entisestään ja juoksusta on tullut entistä tärkeämpää. Tämän vuoksi oikeastaan perustin bloginkin, kun halusin jonkin paikan missä fiilistellä kaikkea juoksuun liittyvää.